#WeRemember

Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus solmittiin vapauden, rauhan ja oikeudenmukaisuuden lujittamiseksi vuonna 1948. Perustavanlaatuiset ihmisoikeudet vahvistivat turvallisuuden, ihmisyksilön arvon ja tasavertaisuuden. Artikloissa todetaan muun muassa, että jokaisella ihmisellä on oikeus opetukseen, sananvapauteen, vaikuttamiseen yhteiskunnassa ja työhön. Perhe on valtion suojaama kansakunnan ydinosa.

 

Ihmisoikeuksilla länsimaat halusivat torjua kansanmurhien toistumisen. Takana olivat toinen maailmansota ja natsien hirmuteot. Holokaustin ja keskitysleirien taustalla oli Euroopassa pitkäaikainen rasismi. USA:ssa rotuerottelu päättyi vasta 1960-luvulla. Ihmisoikeuksien vaikutus lisääntyi, kun Yhdysvaltojen presidentti Jimmy Carter alkoi kannattaa ihmisoikeuksien toteuttamista Vietnamin sodan päättymisen jälkeen 1975.

 

Antisemitismi on valitettavan laajalle levinnyttä. Toisen maailmansodan jälkeen Israelin perustamisen aikoina 1948 esiintyi juutalaisvastaisten liikkeiden väitteitä, joiden mukaan holokaustia ei ollut tapahtunut. Holokausti on kiistaton tositapahtuma historiankirjoituksen näkökulmasta. Holokaustin muistoa ja tietoisuutta tapahtumista pidetään onneksi esillä kirjoissa ja elokuvissa, museoissa, muistomerkeissä, politiikassa ja järjestöissä kuten ICEJ ja Holocaust Task Force. YK:n yleiskokous virallisti holokaustin kansainväliseksi muistopäiväksi 27. päivän tammikuuta. Juutalaisten maailmankongressi WJC on tehnyt vuosittain globaalin kampanjan innoittamalla ihmisiä jokaisesta maasta nostamaan holokaustitietoisuutta ottamalla omakuvan, pitämällä merkkiä “#WeRemember” ja jakamaan sen sosiaaliseen mediaan. Kampanja tavoitti miljoonia ihmisiä ja  sai positiivisen vastaanoton.

 

Suomessa perus- ja ihmisoikeusongelmat painottuvat heikommassa asemassa oleviin. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on esittänyt Suomen kansallisen perus- ja Ihmisoikeustoimintaohjelman asiantuntijaseminaarissa 2013 kymmenen keskeisintä suomalaisesta perus- ja ihmisoikeusongelmaa.  Parannettavaa vielä olisi muun muassa vanhustenhoidossa, lastensuojelussa, vammaisten henkilöiden oikeuksissa, ulkomaalaisten säilöönotossa ja oikeusavussa, vankien ja tutkintavankien oloissa, riittävien terveyspalveluiden saamisessa, koulukiusaamiseen puuttumisessa, oppilashuollossa ja pitkissä oikeusprosesseissa sekä tuomioistuinten rakenteellisissa riippumattomuudessa.  Yleisesti oikeusasiamiehen esityksiä noudatetaan varsin hyvin. Puutteet johtuvat usein lainsäädäntötoimien viivästymisestä tai voimavarojen vähäisyydestä.

 

Suomessa perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. On syytä muistaa, etteivät ihmisoikeudet ole itsestäänselvyyksiä ja niiden esille tuominen, kunnioittaminen ja turvaaminen on välttämätöntä.  Menneisyydestä periytyy asenteita ja arvoja. Osa EU -maista on hylännyt ihmisoikeusperiaatteita. Kuitenkin vain muistamalla historian virheet ja oppimalla niistä, voimme estää sotien syntymistä ja ihmisoikeuksien loukkaamista tulevaisuudesta. Jokainen yksilö voi osaltaan toimia, ettei ihmisoikeuksien kultakausi tule päättymään.

 

  

 

Roosa Kauppinen

teologian ja oikeustieteen opiskelija

KD Nuorten hallituksen jäsen

Piditkö tästä? Levitä sanaa