Luterilaisen kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous valitaan helmikuussa nelivuotiskaudelle

Helmikuun 11. päivänä valitaan uudet jäsenet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukseen. Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalien ehdokasgalleria on avattu osoitteessa ehdokasgalleria.evl.fi. Palvelussa voi tutustua ehdokkaiden perustietoihin, esittelyihin ja valitsijayhdistyksiin.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa kirkon opista ja hallinnosta sekä kirkkolain sisällöstä.

Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitetaan toimitetaan kaikissa seurakunnissa 11. helmikuuta. Näissäkin vaaleissa on mahdollisuus äänestää myös ennakkoon.

Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa.

Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita.

Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.

Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen toimikausi alkaa 1. toukokuuta.

Kirkolliskokousvaaleissa on 766 ehdokasta, joista maallikkoja on 540 ja pappeja 226. Ehdokkaista naisia on 45 prosenttia ja miehiä 55 prosenttia. Ehdokkaiden keski-ikä on 52 vuotta. Nuorin ehdokas on 19-vuotias ja vanhin 82-vuotias. Nuorien 18–29-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on 35.

Ehdokaslistat ja -alueet ovat hiippakunnittaisia. Suomessa on yhdeksän hiippakuntaa, eli Helsingin, Espoon, Porvoon, Turun, Tampereen, Lapuan, Mikkelin, Kuopion ja Oulun. Lisäksi omana äänestysalueenaan on Ahvenanmaan rovastikunta.

Kristillisdemokraatit ei ole puolueena osallistunut seurakuntavaaleihin, eikä KD periaatteidensa mukaisesti ota kantaa kirkkojen ja seurakuntien sisäisiin asioihin.

KD-puolue ei periaatteidensa mukaisesti ota kantaa kirkkojen ja seurakuntien sisäisiin asioihin. Mutta seurakuntien luottamustehtävissä toimii paljon KD-aktiiveja.

– Kuitenkin monet kristillisdemokraatit ovat aktiivisia kotiseurakuntiensa jäseniä ja mukana myös seurakunnallisissa luottamustehtävissä. Meillä on ollut niin seurakuntavaalien kuin kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalienkin ehdokaslistoilla monia kristillisdemokraatteja. Näin on myös tällä kertaa, kertoo itsekin kirkolliskokousehdokkaana oleva KD:n tiedottaja Merja Eräpolku.

– Olen aina halunnut pitää hyvin tarkkaa rajaa siinä, että seurakunnallisissa luottamustehtävissä toimin ’poliittisesti sitoutumattomana’, aktiivisena seurakunnan jäsenenä.

– Onneksi politiikka melko harvoin näkyy kirkkovaltuuston tai -neuvoston toiminnassa. Lähinnä se tulee esiin siinä, kun osa puolueista muodostaa omia ehdokaslistojaan, Eräpolku toteaa.

Päättyvällä kaudella kirkolliskokouksen pappisjäsenissä on ollut esimerkiksi Turun KD-kaupunginvaltuutettu Ville Auvinen ja maallikkojäsenissä Vantaan kaupunginvaltuutettu ja entinen pitkäaikainen kansanedustaja Jouko Jääskeläinen.

 

Lähes neljä miljoonaa jäsentä

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on lähes neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

 

The post Luterilaisen kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous valitaan helmikuussa nelivuotiskaudelle appeared first on KD-Lehti.

Piditkö tästä? Levitä sanaa

Facebook
Tilaa uutiskirje
RSS